Ilmastonmuutos-kritiikki Osa 8

Suomen Kuvalehti otsikoi juhannusnumeronsa etusivun jutun näyttävästi:

"Arjen valinnat, SK selvitti, mitä suomalaiset tekevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi"

No, ehkä suomalaiset tekevät kaikenlaista, mutta mikään, ei sitten yksikään, ei vaikuta ilmastoon millään tavalla.

Suomalaisten toimet eivät lisää tai vähennä sateita, eivät lisää tai vähennä tuulia, eivät nosta tai laske lämpötiloja missään koskaan.

On ehdotonta petosta, itsepetosta ja muiden pettämistä uskotella tai väittää, että yhden ihmisen ratkaisut voisivat muuttaa ilmastoa (tai vastaavasti estää ilmastoa muuttumasta).

Maapallo on yksinkertaisesti ylivoimaisen, murskaavan ylivoimaisen suuri planeetta, jotta siihen voisi vaikuttaa millään tavalla yhden perheen päätöksillä.

Maapallon ilmasto-olosuhteisiin vaikuttavat mega-luokan asiat ovat niin järisyttävän maasiivisia, ettei niihin vaikuttaminen ole ollenkaan ihmisen käsissä.

Aurinko tuo suurimman osan maapallon lämmöstä, ja loput tulevatkin maankuoresta. Kuumat lähteet, tulivuorenpurkaukset ja maankuoren siirtymät (eli maanjäristykset) tulevat kaikki omalla ajallaan, täysin riippumatta ihmisen toimista. Aurinko puolestaan paistaa oman aikataulunsa mukaisesti vaihtelevalla intensiteetillään.

"Ilmasto" puolestaan on reagoimista näihin luonnonilmiöihin, siten, että tuulet ja myrskyt tasoittavat eroja maapallon eri puolilla siten, että tuloksena on aina tilapäinen tasapainotilanne. Tasapainosta siirrytään sitten taas tuulten, sateiden ja myrskyjen kautta seuraavaan tasapainoon, riippuen missä vuodenajassa tai vuorokauden ajassa kulloinkin liikutaan.

Kuvitelma siitä, että tätä mekaniikkaa voisi jotenkin muuttaa käyttämällä joukkoliikennettä tai popsimalla porkkanaa, kompstoimalla ruokajätettä tai vaihtamalla sähkölamppuja toisiin, on täysin absurdi, silkkaa itsepetosta.

"Ilmastonmuutos"-hypetys ei sinänsä ole vahingollista muutoin kuin itsepetoksena ja ihmisiä ahdistavana valkoisena valheena.

On jopa hyödyllistä tehdä muutoksia omaan käyttäytymisilmastoon:

- moni ratkaisu säästää ihmisten omia rahoja, ja on siten varaa maksaa velkoja pois tai jättää rahaa tilille pahan päivän varalle.

- moni ratkaisu ei suinkaan vaikuta ilmastoon mutta vähentää saasteita tai muita vahingollisia aineita, joiden pääsy luontoon tai ilmakehään voi aiheuttaa lyhyenaikavälin haittoja, kuten sairauksia tai jopa kuolemia.

- oma fyysinen kunto voi parantua, jos kävellään tai pyöräillään, auton käytön sijaan.

Olisin valmis listaamaan ihan toisenlaiset uhkakuvat kuin mihin petoksellinen "ilmastonmuutos"-hypetys on syyllistynyt.

1) Saastuminen. Autot ja lentokoneet saastuttavat ilmaa ja maaperää. Sen sijaan, että pelättäisiin luonnolle elintärkeää hiilidioksidia, pitäisi pelätä todellisia myrkkyjä, lisäaineita, kemikaaleja, niitä, jotka rapauttavat hitaasti tai nopeasti ihmisten vastustuskykyä tai yleensä kykyä elää terveenä elämänsä loppumetreille saakka.

2) Kalleus. Vaikka markkinatalous luo omien mekanismiensa avulla koko ajan lisää vaurautta, ihmiskunnan ei kannattaisi uhrata liikaa resurssejaan tuhlaaviin raaka-aineisiin. Yhä useampi ihminen, puhutaan jopa miljardeista, kuluttaa sietämättömän suuren osuuden rahavaroistaan pelkkään energiaan, etenkin bensiiniin tai dieseliin. Elämä ei voi olla pelkkää öljyntuottajamaiden vaurastuttamista yksilöiden oman elämänlaadun kustannuksella.

3) Väestönkasvu. Vaikka elämisen tekniikkaa (vertaa otsikko "Arjen valinnat") voitaisiinkin muokata ja jalostaa vaikka kuinka ekohenkiseksi hyvänsä, todellinen ongelma maapallolle on väestönkasvu, eli se, miten 7 mrd ihmistä viettää seuraavat 15 vuotta (jolloin ihmisiä on jo lähes 9 mrd), ja miten 9 mrd ihmistä viettää sitäseuraavat 15 vuotta, ja sen jälkeen 12 mrd ihmistä... Stalinit ja Hitlerit on onneksi jo haudattu (vaikka Stalinin rajansiirtojen kirous säilyy ainakin Suomen osalta...), mutta kansanmurhia tapahtuu edelleenkin. Kaikki tuomitsevat nämä, mutta jokin ratkaisu olisi löydyttävä väestönkasvun hillitsemiseksi. Venäjän väestö vähenee, mutta se ei auta pelastamaan maapalloa. On yllätys, että jopa piskuinen Bangladesh on jo ohittanut Venäjän väestönmäärässä. Miten Bangladesh voi ruokkia lähitulevaisuuden 200 miljoonaa asukastaan? Kuinka monta miljoonaa heistä havittelee pääsyä Eurooppaan, kuinka monta puolestaan Suomeen? Jos 10 miljoonaa bangladeshiläistä siirtyy Eurooppaan, ja puoli miljoonaa heistä Suomeen, sen jälkeen maa tavoittaa pian taas 200 miljoonan rajan, ja lisää syntyy koko ajan. Ja se on vain yksi ongelmavaltio, entäs Pakistan, Intia, Iran, Etiopia, Nigeria...

Ongelmatiikan keskittäminen abstraktiin "ilmastonmuutokseen" ahdistaa muttei tuo konkreettista ratkaisumallia. Naiivi ja suorastaan typerä oletus "arjen valintojen" vaikutusmahdollisuuksista on silkkaa itsepetosta.

Yhden suomalaisen osuus maapallon väestöstä on yhden miljardisosan seitsemännes. Koko ihmiskunnan yhteenlaskettu vaikutus auringonsäteilyn tai maankuoren toimien seurauksiin lähentelee nollaa.

Hyvän esimerkin hiilidioksidin merkityksestä antoi aiemmin siteeraamani tiedemies:

Ilmastoon vaikuttaa ilmakehän kosteus 70 prosentin osuudella.

Hiilidioksidin osuus liikkuu 0,00038 prosentin tasolla.