Ilmastonmuutos-kritiikki Osa 2

Suurin ongelma käsitteessä "ilmastonmuutos" on se, että kyseessä on tulevaisuus ja tulevaisuuden ennustaminen.

Itse olen seurannut 1960-luvulta alkaen kaikenlaisia tulevaisuuden ennustuksia, ja kaikki näistä ovat menneet täysin pieleen. En voi käsittää, miksi tuorein tulevaisuuden ennustus olisi sen enempää oikeassa kuin nämä, nyt koomisilta vaikuttavat 1900-luvulla tehdyt visioinnit.

Toinen suuri ongelma Ilmastonmuutos-hypetyksessä on se, että se väistämättä johtaa ekoterrorismin lisääntymiseen. Äskettäinen tapahtuma Seattlessa voidaan laskea vakavaksi terroriteoksi, joka liittyy Ilmastonmuutos-hypetykseen.

Ei tarvitse olla profeetta sanoakseen, että hypetyksen jatkuessa ekoterrorismi vain jatkaa kasvuaan.

Rikoskielellä ilmaistuna "ilmastonmuutoksesta" hypettäminen on "vihanlietsontaa ihmisryhmää vastaan", siis sellaista tarkemmin määrittelemätöntä ihmisryhmää vastaan, jonka väitetään (ilman tieteellistä todistusaineistoa) olevan syyllisiä "ilmaston muutokseen". Pahinta tässä tilanteessa, että kuka tahansa voidaan julistaa "syylliseksi", aina tilanteen tai menneiden kaunojen nojalla.

Jos tarkastellaan tulevaisuuden ennustamista, törmätään väistämättä väitteeseen: "lämpötila nousee, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee".

Rajoitan tarkastelun tässä vasta ensimmäiseen väitteeseen.

Maailman "keskilämpötilan" väitetään jo nousseen, ja tulevaisuutta siis ennustetaan menneisyyden perusteella.

Ensinnäkään ei ole olemassa konkreettista "keskilämpötilaa". Se on pelkkä laskennallinen numero, joka ei ole missään päin maailmaa vallitseva lämpötila.

Koska maapallo on pallo, sen puolikas on aina auringon lämpöenergialle alttiina, ja toinen puolisko varjossa. Jos toinen puolisko kokee talven, toinen on kesässä. Kaikki kellonajat ovat voimassa yhtä aikaa, eri puolilla maapallolla.

Yhdessä pisteessä lämpötila vaihtelee 24 tunnin tahdissa, ja toisaalta 365 päivän tahdissa.

Väite siitä, että maapallon "keskilämpötilan" nousu (ajatuksena kieltämättä pelottava) olisi katastrofaalista, ei kohtaa ymmärrystä pistetarkastelussa.

Pisteestä riippuen lämpötila voi vaihdella vuorokauden tai vuodenajan perusteella kymmenestä asteesta melkein sataan asteeseen. Siis yhden pisteen eläimistö, kasvisto, ihmisasukkaat ja eloton massa joutuvat joka tapauksessa pärjäämään useiden kymmenien asteiden lämpötilavaihteluista.

Kun nyt laskennallinen maapallon "keskilämpötila" on noussut 0,6 astetta sadassa vuodessa, se paljastaa useita kompastuskiviä hypetyksessä:

- 0,6 asteen muutos on paikallisesti täysin merkityksetön ilmiö.

- 0,6 asteen muutos mahtuu joka tapauksessa virhemarginaaliin.

- 0,6 astetta on pienempi kuin varhaisten mittausten pienin mittayksikkö.

Alle yhden asteen laskennallinen lämpötilanmuutos voi myös johtua aivan muusta kuin maapallon keskilämpötilan muutoksesta. Selitys voi olla täysin looginen, eikä sen takana ole minkäänlaista globaalia lämpötilan muutosta, vaan ainoastaan paikallisia.

On loogista ajatella ja uskoa, että sata vuotta tai 50 vuotta sitten lämpötiloja on mitattu eniten siellä, missä asuu ihmisiä. On erittäin epätodennäköistä, että 50 vuotta sitten lämpötiloja mitattiin asumattomilla alueilla, ainakaan säännöllisesti. Nykyään sen sijaan mittalukemia saadaan reaaliajassa kaikkialta maapallolta.

Mitä sitten on tapahtunut?

Asutuskeskusten lämpötilamittaukset ovat jatkuneet sata vuotta. Samaan aikaan asutuskeskusten väkiluku on monikymmenkertaistunut. Tämä ei sellaisenaan vielä nosta lämpötiloja. Mutta nämä nostavat:

- kaupunkeihin on rakennettu massiiviset määrät asfalttiteitä. Tumma tai musta asfaltti imee auringon lämpöenergiaa ja toimii kuin massiivinen lämpöpatteri, nostaen siten paikallista lämpötilaa (mutta ei globaalia lämpötilaa).

- kaupungeihin on rakennettu massiiviset määrät rakennuksia, jotka myös sitovat lämpöä ja toimivat kuin pienet lämpöpatterit.

- kuuman lämpötilan kaupungeissa voi olla satoja tuhansia, jopa miljoona yksittäistä ilmastointilaitetta, joista jokainen, puhaltaessaan viileää ilmaa sisätiloihin, puhaltaa samaan aikaan kuumaa ilmaa kaupungin kaduille, nostaen pienessä määrin kaupunkien ilman lämpötilaa.

- kaupunkien autot, teollisuuslaitokset ja muu rakennuskanta, ihmiset ja muut pieneltä osalta nekin nostavat kaupunkien lämpötiloja.

Nyt kaiken tämän seurauksena kaupungeista mitatut lämpötilat ovatkin nousseet. Kun nämä yksittäiset lukemat lisätään globaaleihin lukemiin, saadaan kuin saadaankin kohonnut "keskilämpötila".

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että maapallon kokonaisilmasto olisi lämmennyt.

Tämä selitys ei kuitenkaan mene helposti perille. Yhä suurempi osa ihmiskunnasta asuu näissä "kuumissa" kaupungeissa, ja jokapäiväiset havainnot lämpötiloista tarttuvat ihmisten mieleen.

Kun media ja poliitikot jatkavat hypetystään, se tarttuu oivalliseen maaperään, ja aivopesu on onnistunut.

Nyt kuitenkin joku saattaa kysyä, miten on selitettävissä Suomen lämpimät talvet. Niissä ei sinänsä ole mitään omituista. On aivan kuin olisi unohdettu mikä on Golf-virta. Suomessa on oltavakin suhteellisen lämmintä, koska Golf-virta tuo jatkuvasti lämpöä Skandinaviaan ja Länsi-Suomeen. Kulunut talvi oli lämmin, koska lämpimät lounaistuulet jatkuivat suuren osan talvea.

Itä-Suomessa kulunut talvi oli luminen ja kylmä. Tälläkin hetkellä on vielä metrin paksuisia lumimassoja paikoitellen Etelä-Karjalan maakunnassa. Suomessa voi satunnaisella hetkellä olla suuri ero lumipeitteessä Porin ja Parikkalan välillä, vaikka ne sijaitsevat suunnilleen samalla korkeudella.