Malesialla on ongelma

Pidän itseäni onnekkaana, koska sain nähdän Malesian jo 1980-luvulla. Kun liftasin Malesiaa pitkin poikin, se oli ehtinyt olla vasta noin 30 vuotta itsenäisenä. Kaikki vanhemman polven malesialaiset puhuivat englantia. Vaikka Malesia oli ja on islamilaissävytteinen monikulttuurinen maa, siirtomaakauden perintö oli kivasti restauroituna edelleen tallella.

Malesian pitkäaikainen suosio perustui suhteelliseen varallisuuteen, suhteellisen hyvään infrastruktuuriin ja ystävälliseen, suvaitsevaiseen kansallisuuspolitiikkaan.

Toisin sanoen Malesiassa oli hyvä olla turistina. Siellä turismi oli siis kasvu-uralla, koska rakenteellisesti Malesia oli hyvä turistikohde.

Nyt otsikossa lukee, että Malesialla on ongelma.

Tätä on vaikea ymmärtää, jos on saanut tutustua Malesiaan kaikessa rauhassa 1980-luvulla tai sitä ennen. Lonely Planet -fanaatikkona ahmin kaiken mitä tämä australialainen reppumatkailijan raamattu aikoinaan Malesiasta kirjoitti. Ehkä lievä brittishovinismi paistoi kirjoittajien tekstistä mutta aikaisempi siirtomaavalta vain nyt sattuu olemaan realiteetti eli se siitä.

Malesian ongelma liittyy neljään numeroon: 2020.

Se on Malesian ongelmien alkun ja juuri: Wawasan eli "visio" siitä, että vuonna 2020 Malesia olisi kehittynyt teollisuusvaltio, jonka ei tarvitsisi tuntea alemmuuskomplekseja siitä, että se on joskus alistettu siirtomaavallan alle pelkäksi raaka-aineiden tuottaja-alueeksi. Alemmuuskomplekseja - hohhoijaa, tästä aiheesta riittäisi jutusteltavaa...

Vuoden 2020 visio oli monisärmäisen entisen pääministerin visio, ja sinänsä juttu oli ihan ookoo, ja samantyyppistä kehitysvisiota ovat monet muutkin maat havitelleet.

Mutta.

Pääministeri Mahathir ei ollut pelkästään kehittäjä. Hänen 22 vuotta vallassa olivat täynnä skandaaleja. Mahathirin pakkomielteen omainen Amerikan-, Israelin- ja Australian-vastaisuus olivat omiaan rapauttamaan Malesian hyvää mainetta suvaitsevaisena valtiona. Toki monien mielestä on vain hyvä, että kritisoidaan Amerikkaa, Israelia ja Australiaa, mutta diplomatiassa kritiikki ei edistä suhteita.

Mahathir teki kuitenkin ratkaisuja, jotka ovat heikentäneet Malesian mahdollisuuksia kehittyä turistikohteena. Kannattaa samalla muistaa, että turismi on maailman suurin yksittäinen elinkeinoala, ja turismi on hyvä keino lähentää kansakuntia ja lisätä maan tunnettavuutta maailmanlaajuisesti.

Kerran Mahathir mainitsi lehtihaastattelussa, että pikaruoka on hyvä asia. Malesiaan on tullut tulvimalla pikaruokaloita viimeisten 20 vuoden aikana. Etenkin erilaiset kanaruokaravintolat ovat suosittuja (muslimienemmistö ei söisi sikaa eikä hinduvähemmistö naudanlihaa). Pikaruoka on kuitenkin rasvaista, trooppisessa ilmastossa ei tarvita rasvakerrosta, ja siksi malesialaiset lapset ovat nyt silminnähden ylipainoisia. Pikaruoka on myös kelvoton asia, kun valtio haluaa edistää matkailua etnisen keittiönsä kautta. Vertailukohteita ei tarvitse hakea edes kaukaa: Thaimaa, Vietnam, Intia, Kiina, Japani, miksei Indonesiakin.

Nasi goreng - bukan terima kasih!

Kun teimme ensimmäisen Malesia-opaskirjan 1993, se meni ihan kohtuudella kaupaksi tasaiseen tahtiin mutta rehellisyyden nimissä se oli jäädä osittain varastoon. Mitään ei ollut tehtävissä: suomalaisia meni Malesiaan vain ripauksittain. Meille tuli myös kilpailua, kun joku iso kustantaja toi markkinoille hätäisesti englannista käännettyjä opasvihkosia, joita sitten dumpattiin alihintaan kaikki alennusmyymälät pullolleen.

Siinä vaiheessa onni tarttui asioihin yllättäen. Sain nimittäin kutsun viikon golf-matkalle Malesiaan. Itse en vielä harrastanut golfia mutta Malesia kaipasi päivitystä.

Matka oli upea. Meitä kuljetettiin juuri sellaisiin kohteisiin, joista en aiemmin tiennyt tuon taivaallista mutta jotka edustivat Malesian uutta 2020-visiota. Golf-kentät olivat (ja ovat) upeita, ostoskeskukset massiivisia ja teemapuistot hehkutettavia. Pääsimme myös Sepangin formularadalle, ja itse asiassa ajoimme sen ympäri näytösmielessä!

Matkan jälkeen onnistuin myymään matkajutun lehteen, jolloin sponsori sai haluamansa. Samaan aikaan matkaopaspuolella alkoi mennä paremmin. Suomalaiset matkanjärjestäjät uskalsivat taas koetella onneaan Malesian-ohjelmallaan. "Uutuus!" hehkuttivat esitteet.

Matkaoppaisiin tuli laaja päivitysliite, joka oli suoraa seurausta viikon ekskursiolta. Mukaan tuli iso valikoima uusia kohteita. Ja myynti kasvoi ja pian opas oli loppuunmyyty.

Tästä eteenpäin alkoi ilmetä ongelmia.

Kun uutta painosta aletaan suunnitella ja tuottaa, on aina syytä ottaa yhteyttä kohdemaan valtiolliseen matkailutoimistoon, ilmoittaa hankkeesta ja kysellä erilaisia yhteistyömahdollisuuksia.

Malesian tapauksessa yhden viikon kokemus oli niin hyvä, että aloite tuli meidän puoleltamme. Toivoimme osallistumista jollekin vastaavalle toimittajamatkalle, jotta se paljastaisi uusia kohteita, jotka sitten voitaisiin ottaa mukaan uuteen painokseen kuvineen, karttapaikkoineen ja kuvauksineen.

Malesian matkailuvastaavat tulivat tutuiksi muun muassa messuilla, mutta messuilla tehdyt puheet eivät koskaan toteutuneet. Sähköpostiviesteihin ei vastattu. Lupauksia ei pidetty. Mikä oli ongelma Malesian matkailutoimistossa?

Sitten vastuu vaihtui ja Skandinavian Malesia-promootiota alkoi toteuttaa ruotsalainen firma, jonka edustajan tapasimme Malesian osastolla matkamessuilla. Sen jälkeen sieltäkään ei kuulunut mitään kahteen vuoteen, kunnes sähköposti ilmoitti, että kahden vuoden pesti on päättynyt. Promootiofirma kehui kahden vuoden saavutuksillaan ja kiitti menneistä vuosista. Meille sieltä ei herunut mitään.

Samoina vuosina pidin aina auki BBC World -uutiskanavaa, jossa toistui usein Malesian matkailumainos. Koska tunnen Malesian erittäin hyvin, tunsin nolostuvani Malesian puolesta noiden mainosten aikana. Kyllähän Malesia on erinomainen matkakohde paikoitellen, mutta tätä nykyä se kyllä jää jälkeen melkein kaikille seudun valtioille. Sori vaan mutta niin se on. Mainokset toisin sanoen liioittelivat. Mutta sitähän mainokset muutenkin tekevät.

Malesia laittaa miljoonia ja miljoonia ringgittejä matkailupromootioon, mutta se jättää tekemättä perusasioita:

- sähköposteihin ei vastata.
- matkailutoimittajien kanssa ei olla missään tekemisissä.
- avainhenkilöille ei laiteta materiaalia, tietoa, kutsuja tai muutakaan.

Epäonnistuminen tapahtuu kaikissa vaiheissa: silloin kun matkaopasta suunnitellaan, silloin kun sitä tutkitaan ja silloin kun se on valmis ja myynnissä.

Mikä sitten mättää Malesian matkailussa:

- Islam. Aikaisempi suvaitsevaisuus on vaihtunut malaijeja suosivaan nepotismiin, ääri-islamin nousuun ja, sori vaan, tekopyhyyteen.

- Suvaitsemattomuus. On noloa seurata lehdistöstä tai muuten, kuinka niukka enemmistö saa etuuksia ja niukka vähemmistö jätetään ilman. Olkoonkin, että niukka vähemmistö on rikkaampia. (Olipa kerran eurooppalainen vähemmistö, jota syrjittiin. Se kuitenkin rikastui ja loppu onkin kansanmurhien historiaa). Malesia on edelleen valoisalla puolella kansallisuuspolitiikassaan, mutta suunta on väärä. Ehdottomasti.

- Penang oli aiemmin rantalomakohde. Teollistuminen, massiivinen rakentaminen ja sitä seurannut meriveden saastuttaminen on tuhonnut Penangin rantalomakohteena. Penang on kuitenkin edelleen upea matkakohde kaupunkilomakohteena. Suomesta käsin kukaan ei kuitenkaan järjestä kaupunkilomia Penangiin.

- Malesian television mielikuvamainonnassa hehkutetaan kampung-kulttuurilla ja sen perinnöllä. Kampung-kulttuuri on kuitenkin enemmän tai vähemmän kuollut. Malesia on kaupungistunut ja se on rakentanut itsensä hengiltä. Sinänsä maaseutu on edelleen rauhallinen ja monet vanhan sulttaanikuntien pääkaupungit ovat edelleen entisellään.

- Langkawi on keinotekoinen maailma. On noloa, että valtio joutuu rakentamaan itselleen keinomaailman, jos oma kulttuuri ei kanna tarpeeksi pitkälle. Langkawi on kuitenkin erinomainen rantakohde, golf-kohde ja siellä on paikoin upeat maisemat. Lisäksi verovapaat kaupat ovat todella halpoja.

- Kuala Lumpurilla ei vaan ole todellisia ystäviä. Erään matkailijan mielessä siellä "voi viihtyä kaksi päivää". Singaporelle antaa ilmavuutta meri, Bangkokille Chao Phya -joki. Malesia on kuuma ja kostea suurkaupunki. Sen maantiejärjestelyt ovat kamalia jalankulkijan kannalta. Tungokset ovat pahoja, mutta sentään raideliikenne on kehittynyttä. Kuala Lumpurilta puuttuu myös kulttuurihistoria, missä suhteessa suurin osa Aasian pääkaupungeista ohittaa KL:n mielenkiinnossa mennen tullen.

- Melaka on rakentanut myös itsensä jumiin, kun historiallisen keskustan eteen rakennettiin täyttömaalle ostoskeskus ja ilmava Padang peitettiin myös uudisrakennuksella. Sinänsä Melaka säilyttää historiallisen olemuksensa todella hyvin, mutta liika kapasiteetti on johtanut noloihin konkursseihin. Melakan kiinalaiskaupunginosa on myös ehdottomasti upea.

- Cameron Highlands oli aiemmin leimallisesti englantilainen Hill Station, jossa oli mukava tehdä vaelluksia ja ihailla perinnearkkitehtuuria. Nyt se on täyteen kasvanut, ja joka paikassa näkyvät teko-Tudor-tyyliset hotellirakennukset ovat, hmmm... noloja. Uusi tieyhteys on tuonut alueelle lisää paikallisia turisteja. Sinänsä ilmasto on ennallaan ja vaelluksia voi edelleenkin tehdä.

- Kiinalaisten täydellisen ylimitoitettu rakentamishimo on tuhonnut Malesiaa enemmän kuin yksikään muu tempaus. Kaikkialla missä aiemmin oli perinteisiä kyliä tai koskematonta sademetsää on nyt loppumattomia rakennusrivistöjä, joista ainakin viime käynnillä useimmat olivat myymättä tai vuokraamatta. Autiot talorivistöt, joissa roikkuu tuulten riepottamia "To let" -kylttejä, pilaavat Malesian mainetta ohikulkijan silmissä enemmän kuin mahdolliset vanhat slummit.

Mitä siis tehdä?

Me valitsimme ratkaisun, jossa Malesian matkaopastekstiin yhdistettiin Singaporen kaupunkiopas ja Balin opas. Näin syntyi yhdistelmäopas, jonka käyttäjä voi valita Malesian lisäksi huippusiistin kaupunkivaltion tai todellista perinnekulttuuria vaalivan Balin.

Omia suosikkejamme Malesiassa ovat monet kohteet:

- Penangin pääkaupunki Georgetown ympäristöineen
- Noin puolet Langkawin tarjonnasta
- Melaka, kaikesta huolimatta
- Perhentian-saaret
- Sabah, etenkin pohjoisosa
- Sarawak

Joka tapauksessa Malesia on vankasti persoonallinen ja omaleimainen valtio, jolla on erittäin monipuolinen tarjonta muutamasta huippurantakohteesta alkaen. Mutta sillä on ongelma.

Meille Malesia on jatkossa haaste, joka vaatii aikaisempien käsitysten romuttamista ja kokonaan uuden Malesian esittelyä opaskirjassa.

(Tässä blogiartikkelissa ei mainittu Thaimaa kuin kerran. Vertailu Thaimaahan on jätetty pois hienotunteisuussyistä.)